Sadepäivän ilo... pullaa ja grillaamista

Tänään oli oikeastaan juhlahetki, sillä Olottareen suoritettiin lopputarkastus. Rakennusvalvonnasta tarkastaja saapui jo heti klo 8.00 jälkeen aamulla. Siinä sitä Katveen alla ihmeteltiin vesisateessa ja tuumailtiin, että mitäs sitä oli tullut rakennettua. Kyllä, kuulemma seuraavat 50 vuotta kestää, hyvä niin. Vettä satoikin sitten koko päivän, joten pitkästä aikaa päädyin paistamaan pullaa. Päiväkahvihetki vesisateessa pihakeittiössämme oli oikein makoisa.

Eikä vesisade haitannut, kun illalla innostuimme vielä grillaamaan. Tällä kertaa grilliin makkaroiden lisukkeeksi pääsi halkaistut paprikat, jotka täytin fetalla ja sinihomejuustolla sekä grillattiin myös pataattia.

Taiteilua pikasementistä

Ennen kesäkukkien laittoa tulee kaivettua varaston uumenista pihataidettakin. Viime kesänä teimme kylpyhuoneremontin ja sen yhteydessä jäi käyttämättä pikasementtiä ym. laasteja ja niistä testailin erilaisia kulhoja ym. koristeita mm. raparperin lehtien päälle.

Ja kun ei tarkkaan jaksa ohjeita katsella ja lukea, niin todellakin sitä taidettakin syntyy. Tästä piti tulla kulho, mutta koska teinkin sen väärinpäin, niin tästä yksilöstä syntyi koriste puutarhaan.

Ylijäämä pikasementistä sitten syntyi se kulho. Ja on muuten helppoa tuo tekeminen.

Perinteisestihän mm. raparperien lehdistä on tehty isoja laattoja. Näistä voisi tehdä vaikka askelmat puutarhaan. 

Välillä jotain valkoista

Vaikka alkukeväästä tulikin käsiteltyä kaikki puutarhakalusteet mustalla puuöljyllä, niin nämä kirpparilöydöt huusivat maalia. Adirondack-tyyppiset tuolit löysin viime syksynä tori.fi:stä. Eivät ole kylläkään alkuperäiset, mutta tälle klassiselle tuolimallillehan on olemassa ihan omia ohjeita ja tee-se-itse typpisestkinhän nämä voisi rakentaa. Pintaan sivelsin sisälle ja ulkokäyttöön soveltuvaa kalustemaalia.

Valkoiset maalarintikkaat saivat myös maalia pintaan. Nämä ihanuudet löysin pari vuotta sitten Rompepäiviltä ja kas, kas... nämä samaiset Rompepäivät ovat myös tänä viikonloppuna.

Tästä tilanteesta lähdettiin liikkeelle. Tuolit täytyi kauttaaltaan hioa ja maalia meni n. 0,5 litraa.

Helteistä lauantaita!

Kukkis

Ihan pihalla

Tänään voi sanoa olleensa ihan pihalla, sillä aamulla hommat käynnistyi taas pensselillä sutien ja päivä päättyi haravanvarteen. Siinä sivussa ja tohinassa huomasin valkovuokkojen heränneet talviunestaan.

Ensimmäisen kerran käynnistyi myös ruohonleikkuri, mutta mitäs ihmettä, missä se nurmikko oikein olikaan? Tuntuu, että pihamaa on vain tiivistä kangasta ja samaltakin alkoi näkyä siellä täällä. Onneksi kyläyhteisöömme oli viime vuonna hommattu pystyleikkuri ja niinpä nurmi ajeltiin myös sillä. Yhden valmistajan sivulta löysinkin osuvan tekstin: "Kulottunut ja sammaloitunut nurmikko on rikottava, jotta kasvusto virkoaisi. Pystyleikkurilla voit hoitaa työn ilman hikeä ja kyyneleitä."

Ja hah, katin kontit! Kyllä tuntui, että sai vuodattaa melkein verta, hikeä ja kyyneleitä, sillä sitä nöyhtää nousi monia monia kottikärryllisiä, ja milläs muuten kuin haravallahan ne oli kaikki kyytiin haalittava. Nyt toivotaan, että nurmikko virkoaisi ja vihertäisi kauniina läpi kesän.

Ja kun vielä huomoi, että tuo vihreä alue on jo ruohonleikkurilla leikattu, niin tuon pystyleikkurin nostama "jätemäärä" on aikamoinen.

Päivän paras hetki ja samalla myös tämän kesän ensimmäinen grillaus. Pientä iltapalaa... grillattua kanaa ja kasviksia, nam!

Kesä viimeinkin

Tänään on sitten saatu nauttia jo kesän tuntemuksia. Lämpöä on riittänyt ja luonto alkaa viimeinkin vihertämään. Puuhastelua pihalla on riittänyt, sillä kaivoin vielä jemmasta yhdet puutarhakalusteet, joiden entisöinnin parissa vierähtikin useampi tunti. Kuvia tulee myöhemmin... Niitä odotellessa tässä Olotar ilta-auringon valossa.

Tuli muuten maalattua sitten terassille tuollainen suuri sähkökela, joka toimii ns. pystybaarina. Kelan sisään menee sopivasti aurinkovarjo ja tänään ehdin tätä pystistä jo testaamaan lounaan kera.

Mukavaa ja tunnelmallista lauantai-iltaa toivotellen, 

Kukkis

Hyllyjen asennusta

Viime päivinä olen tuijotellut Olottaren tyhjiä seiniä ja koittanut ideoida, että mitä sinne laittaisi. Mitään kovin raskasta emme seinille halunneet, ei ainakaan mitään kaappeja, joten hyllyratkaisu tuntui sopivalta. Tänään sitten kiidin töiden jälkeen Joensuussa Sarustiikkaan, sillä luotin siihen, että sieltä, jos mistä, ne hyllyt löytyvät. Ja niinhän ne löytyivät ja juuri sopivasti kaksi viimeistä kappaletta, kuin odottaen minua.

Tässä kohtaa havaintona kerrottaanko myös valaisimet, jotka ovat merkkiä Airam. Koska ollaan ns. ulkorakennuksessa, niin IP luokitukset on oltava sähkötöissä kohdallaan eli kyseessähän ovat ulkovalaisimet, jotka heijastavat valoa sekä ylös, että alas.

Hyllyjen väliin löytyi Sarustiikasta suuri kranssi, jonka päälle kiinnitin kotoa löytyneen metallisen tähden.

Tässä vaiheessa olemme lähteneet sisustamaan nykyisillä kodista löytyineillä tavaroilla ja vielä ei ole tarkoitus tehdä uusia kalustehankintoja. Polyrottinkisen sohvan ja tuolien patjat verhoilin uudestaan H&M:n verhokankailla, jotka löytyivät kaapista. Joka kesäinen ongelma on ollut kesäkalusteiden patjojen kanssa, mihinkä ne laittaisi sateelta suojaan, nyt ei tarvitse ainakaan sitä miettiä.

Ukin vanha arkkukin löysi paikkansa. Monta vuotta se pyöri työhuoneen lattialla ilman pohjaa. Nyt on pohjakin rakennettu arkkuun ja sinne on tarkoitus tuoda takkapuita.

Tässäpä alkua sisustukselle... projekti jatkuu.

Ensi tulet Olottaressa

Tällä viikolla saimme tilaamamme lasin kaminan alle ja päästiin asentamaan kaminaa ja piippua. Tänään kaminasta otettiin ensitulet ja nätistihän siellä liekki paloi. Loppujen lopuksi kaminan malliksi valikoitui Starkin valikoimasta valmistatakka Varde Samsö ja myös kaminan alle lasi löytyi samasta paikkaa. Tässä kuvassa vasta hahmotellaan kuinka kamina asemoituu tilaan.

Piippu tilattiin K-Rauta Naumasesta ja se on malliltaan Kota teräshormi 24 

Piipun valinnassa tuli myös kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja tässä mallissa oli kiinnitetty erityisesti huomiota paloturvallisuuteen ja hormin jäähtymiseen sisäkaton läpiviennin osalta. Hormin eristys on palamatonta vuorivillaa.

Takka tuo mukavasti lämpöä ja mahdollistaa pitkälle syksyyn ja aikaisin keväällä jo pihakeittiöstä nauttimisen.

Kivenpyöritystä

Olottaren saavuttua olemme huhkineet pihakeittiön ympärillä. Sillä pystytyksen jälkeen jäi näkyviin iso alue suodatinkangasta, jolla oli pelkkää soraa ja alettiin pohtia, että mistäs siihen laitettaisiin. Läheisessä kukkapenkissä oli neljä isoa kivenjärkälettä, joilla rakennettiin reunus ja se täytettiin soralla. Soran päälle tullaan laittamaan kukkaruukkuja yms. muuta mukavaa.

Tästä tilanteesta lähdetiin maisemoimaan.

Rappusten edustakin muokattiin ja tässä päädyttiin betonilaattoihin. Kivituhkaa on vielä reilusti pinnassa, sillä odotellaan sadetta, että kivituhka painuisi koloihin.

Omaperäinen lattia

Sitä saa mitä tilaa... voisi joku laulaa näin. Lupasin kertoa teille pihakeittiömme lattiasta. Yleensähän Olottaren malleihin tulee koivuvanerilattia, mutta näin silmissäni koko ajan vanhanajan lankkulattian. Viimemetreillä siis lattiamateriaali vaihdettiin, mutta se toi myös omia haasteitaan matkaan. Sillä lattiaa ei voinut ennalta käsitellä. No melkein sen lankkulattian sain, kun tilalle tuli mäntyponttilautalattia, toivottavasti ilmaisu meni oikein, mutta se siis käsiteltiin asennuksen jälkeen ja kun lattian materiaali vaihdosta menin esittelemään, niin lupasin hoitaa itse sen toisen käsittelyn.

Tästä lähdettiin liikkeelle....

Ensimmäinen käsittelykierros menossa.

Lattian annettiin pari päivää kuivahtaa ja sitten minä tartuin sudin varteen. Puolessa välin lattian käsittelyä muistin joskus vannoneeni, etten ikinä enää lakkaa mitään. Muistikuvissani oli petsattu kirjoituspöytäprojekti, jonka pinnasta ei saanut tasaista tekemälläkän. Lattiaan levitettiin venelakkaa ja sitähän olisi pitänyt sutia ohuelti, mutta kun haluaa heti valmista, niin paksummalti kerralla... Johan sieltä sitten tuli kommentti; no ompas omaperäinen lattia.

Sellaista kelottunutta sävyä hain ja aika näyttää onnistuttiinko. Tarkoitus on jatkossa käsitellä myös terassi harmaaksi, ja tästä siis idea, että tulevaisuudessa terassin ja pihakeittiön lattian sävy eivät paljoa eroaisi toisistaan. 

Kuten huomaatte sähköjäkin on vedetty... siitäpä sitten lisää ensi kerralla.

Olotar nousee

Tuskin ehdin aamulla tehdä blogipäivityksen terassista, kun sain puhelun, että Olottaremme on jo tulossa. Voi miten ihana uutinen! Ja sieltähän se saapui ja joitakin pysytyskuvia ehdittiin ikuistamaankin. Projekti on vielä kesken, sillä vaihdoin viimemetreillä lattiamateriaalin, ja se täytyy nyt käsitellä pariin kertaan paikan päällä. Siksi ovien edessä on vielä suoja. 

Joskus odottavan aika on pitkä, mutta nyt jo tiedän, että lattian vaihdos kannatti. Kuvia lattiasta tulee myöhemmin. Tässä kuitenkin vielä ne pystytyskuvat.

Pienelementtitoimitus mahdollistaa nopean runkopystytyksen. 

Pikkuikkunat tuovat sopivasti luonnonvaloa pihakeittiöön, ja toisaalta kokonsa puolesta ei tule "akvaario" tunnelmaa.

Töitä vielä siis riittää, ennen kuin kaikki on valmista. Ja malttamattomana odotan, että päästään vaiheeseen sisustus...

Terassi valmistui vappuna

Eilen vietettiin suomalaisen työn päivää ja meillä sitä juhlistettiin kirjaimellisesti työnteolla. Voisi sanoa, että terassi ei valmistunut ihan niinkuin tv-ohjelmissa: "Ja mainoskatkon jälkeen kaikki oli valmista". Aamun sarastaessa aloitettiin ja illan hämärtyessä lopetettiin. Siksipä tämä blogipäivitys tuleekin nyt näin aamusta, kun pääsin nappailemaan kuvia uudesta terassista, joka helmeili muutamista lumihiutaleista.

Materiaalina käytettiin kestopuuta kooltaan 28 x 145. Sattuman kautta terassilaudaksi valikoitui ruskea uritettu malli. Terassi tulee saamaan uuden sävyn ensi keväänä. Nyt annetaan sen rauhassa kuivua koko pitkän kesän ja vielä talvenkin yli. 

Ja kuten varmaan huomasitte, myös Olottaren pohja on jo valmiina, ja seuraaksi jäämmekin odottamaan sen saapumista.